Vierasblogissa Niina Rossi Omniasta kirjoittaa Johdanto kestävään tulevaisuuteen -verkkokoulutuksen annista. Niina työskentelee Espoon koulutuskuntayhtymä Omniassa kestävän kehityksen opettajana ja oppilaitoksen kestävän tulevaisuuden verkoston jäsenenä.
Omnian Kirkkonummen toimipisteen henkilöstö osallistui loka-marraskuussa Johdanto kestävään tulevaisuuteen -verkkokoulutukseen. Koulutuksen tavoitteena oli tunnistaa kestävään tulevaisuuteen liittyviä haasteita ja löytää tapoja toteuttaa omaa työtä kestävän kehityksen mukaisesti. Kestävän tulevaisuuden haltuunotto alkoi aloituswebinaarilla, jossa OKKA säätiön Erkka Laininen ja Syklin Tiina Taipale johdattelivat kuulijat kohti kestävän tulevaisuuden teemaa.
Planetaariset rajat ovat ylittymässä monelta osin ravinnekierron, maankäytön, ilmastonmuutoksen ja lajien sukupuuton osalta. Luonnonvarojen käyttö on kasvanut lähes kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon väestö. Yli 80% maailman energiankulutuksesta perustuu edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Biodiversiteetin heikkeneminen on etenemässä kohti kestämätöntä tasoa, vaikka koko maapallon kestävyys pohjautuu elinvoimaisten ekosysteemien varaan.
Millaista oppimista maailma tarvitsee?
Jotta toimintatapamme muuttuvat kestävämpään suuntaan, meidän on muutettava koko maailmankuvaamme ja toimintatapojamme. Pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun sekä materialistinen hyvinvointikäsitys eivät tue kestävyysajattelua.
Jotta muutosta tapahtuisi, oppimisen tulisi muuttua toisintavasta tasosta eli pelkän tiedon vastaanottamisen tasosta ennakoivaan tason suuntaan, jolloin reflektoimme kriittisesti oppimaamme. Meidän tulisi kääntää katseemme ulospäin ja oppia ajattelemaan itsemme lisäksi myös muita. Uudistavalla tasolla maailmasuhteemme kehittyy ja viemme ajatteluamme järjen ja kokemuksen lisäksi myös tasolle, jossa toimintaamme vaikuttavat lisäksi tunteet ja mielikuvitus.
Yhteiskuntaa uudistava oppilaitos
Uudistavalla tasolla olevan oppilaitoksen toimintaa ohjaavat mm. ekososiaalinen sivistys, tulevaisuuden lukutaito sekä vahva halu muutoksen tekemiseen. Maailmansuhteemme muodostuu vastuulliseksi systeemisen ymmärryksen lisääntyessä ja myötätunnon vahvistuessa. Opimme huomioimaan kaiken ympärillämme olevan – lähipiiristä tuleviin sukupolviin, ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja lopulta koko maapallon elottomaan ja elolliseen luontoon.
Onko tämä oppilaitoksissa mahdollista? Vastaus on kyllä, jos ja kun meillä on halua muutoksen tekemiseen! Jo tällä hetkellä monissa ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään paljon hyvää työtä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Erkka Laaninen esitteli esimerkkejä oppilaitoksista, joissa mennään jo hyvää vauhtia kohti yhteiskuntaa uudistavaa tasoa. Hyvinä oppilaitosesimerkkeinä toimivat mm. Omnia, FAI, Sakky sekä Perho.
Minä kestävän kehityksen toimijana
Aloituswebinaarin jälkeen koulutuksen osallistujat opiskelivat lisää kestävästä kehityksestä Ammattilaisen kädenjälki -verkkokurssin avulla. Verkkokurssiaineisto sisälsi tietopainotteisia osuuksia mm. kestävästä kehityksestä, kiertotaloudesta, elinkaaresta sekä ilmastonmuutoksesta. Avoimissa esseevastauksissa osallistujat pohtivat omaa ammattiaan ja työtään eri vastuullisuuden näkökulmista.
Esseevastauksista kävi ilmi, että osallistujat olivat pohtineet kestävää kehitystä ja siihen liittyviä ilmiöitä hyvin ja monipuolisesti. Moni koki kurssin mielenkiintoiseksi. Vaikka oma ajattelutapa koettiin lähtökohtaisesti kestäväksi ja ”vihreäksi”, niin silti asioiden pohtiminen ja peilaamien oman työn kannalta nosti esiin uusia näkökulmia omassa ammatissa. Miten ilmastonmuutoksen tuomat haasteet huomioidaan esimerkiksi rakennus- ja sähköalalla? Miten kiertotalous ja elinkaari näkyvät digitaalisten taitojen opetuksessa? Erään osallistujan sanoin kiteytettynä:
” Tässä kurssissa oli jonkin verran tuttua asiaa, mutta opin myös uutta. Kurssi haastoi minut ajattelemaan näitä asioita työhön liittyen, yleensä nämä (esim. kierrätys) ovat olleet läsnä enemmän arkielämässä.”
Tulosten tarkastelua
Koulutuksen anti vedettiin vielä yhteen lopetuswebinaarissa. Tiina Taipale kävi esimerkein läpi osallistujien vastauksia ja pohdintoja kestävän kehityksen teemojen kytkemisestä omaan ammattiin ja työhön. Osallistujat olivat kokeneet kurssin hyödylliseksi. Esimerkkinä ilmastonmuutoksen pohtiminen oman työn kannalta nosti esiin uusia osaamisvaateita myös ammatillisen koulutuksen henkilöstön näkökulmasta. Mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on esim. rakennusmateriaalien valintaan ja käyttöön, maanrakennukseen ja viheralueiden hoitoon, puhtaisiin ja energiatehokkaisiin teknologioihin, metsänhoitoon sekä ruoan tuotantoon? Opettajien osaamisvaatimukset kasvavat, jotta he osaavat opettaa opiskelijoille kestävyyden teemoja ja taitoja osana ammattitaitovaatimuksia. Myös ammatillisen koulutuksen muu henkilöstö tarvitsee uutta tietoa tehdessään valintoja ja päätöksiä omassa ammatissaan.
Erkka Laininen toi vielä omassa osuudessaan esiin tunnistettuja tulevaisuuden osaamistarpeita, jonka vuoksi myös ammatillisen opetuksen henkilöstön on pidettävä omaa kestävän kehityksen osaamista yllä. Osaaminen 2035 (osaamisen ennakointifoorumin) selvityksen mukaan tulevaisuuden tärkein geneerinen osaamistaito on kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus. Tulevaisuuden osaaminen ei noudata perinteisiä ammatti- ja koulutusrajoja, vaan esimerkiksi kiertotalousosaaminen tulee edellyttämään ammattilaiselta koko tuotantoketjun hallintaa.
Opiskelijoiden osaaminen
Karvin vuonna 2015 teetetyn arvioinnin mukaan kestävän kehityksen osaaminen on ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla suhteellisen hyvin hallussa (Ammatillisen peruskoulutuksen kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi). 67 prosenttia opiskelijoista ylsi hyvälle tasolle ja 23 prosenttia kiitettävälle tasolle kestävän kehityksen osaamisessa. Karvin kehitysehdotusten mukaan mm. ekologisen kestävyyden teemoja tulisi kuitenkin lisätä ja keke-asioiden opiskelu tulisi liittää paremmin osaksi työssäoppimista. Opiskelijoita tulisi osallistaa paremmin keke-toimintaan sekä opettajien osaamista kehittää. Lisäksi arjen kestäviä taitoja tulisi huomioida paremmin osana oppilaitoksen toimintaa sekä opetusta. Hyviä kehityskohteita ja pohdittavaa mille tahansa oppilaitokselle, eikö?
Olen työskennellyt reilun vuoden verran kestävän kehityksen opettajana ja on ollut ilo huomata kuinka motivoituneita ja kiinnostuneita opiskelijat ovat kestävän kehityksen teemoista sekä oppimisesta! Monella, varsinkin nuorella opiskelijalla on hyvät perustaidot kestävyydestä. Eihän kestävä kehitys terminä ole mikään uusi ja meillä Suomessa on ”kekeilty” jo pitkään, monien kohdalla päiväkodista saakka. Kestävällä tavalla toimiminen on siis useille ihmisille osa jokapäiväistä arkea.
Kestävän kehityksen termejä vielä harjoittelevien opiskelijoiden osalta on ollut ilo huomata oivalluksia ja muuttuneita toimintatapoja, kun opiskelijat innostuvat kestävän kehityksen teemoista ja nappaavat uusia kestäviä toimintatapoja osaksi omaa arkea ja tulevaa työelämää. Näen, että on äärimmäisen tärkeää, että tämä jo aiemmin opittu tai alkuvaiheessa oleva keke-innostuksen polku ei katkea, vaan ammatillinen opetus tuo siihen uuden ulottuvuuden: kestävyystaidot ammatissa. Näin voimme taata kestävällä tavalla toimimisen myös yrityksissä ja organisaatioissa sekä vaikuttamisen yhteiskunnassa.
Ja kaikkeen tähän ennakoivaan ja yhteiskuntaa uudistavaan osaamiseen tarvitaan meitä ammatillisen koulutuksen henkilöstöä, joilla on oma kestävyysosaaminen hallussa!
Niina Rossi, kestävän kehityksen opettaja, Kestävän tulevaisuuden verkoston jäsen
Koulutus on osa opetushallituksen rahoittamaa Edistäjät-hanketta, jossa Suomen ympäristöopisto Sykli, Omnia ja Forssan ammatti-instituutti toteuttavat kestävyyshaasteisiin liittyvää koulutusta opettajille sekä ammatillisen koulutuksen henkilöstölle.