[Aura Piha]

• Millaisia tunteita ja tarpeita kullakin kuvitellun tilanteen keskustelijalla (opettaja, nuori, aikuinen)?
• Millaisia rakentavia tilanteeseen reagoimisen tapoja opettajalla voisi olla?

[Isa Mäkelä]

Up

1

::

Nuori voi suhtautua välinpitämättömästi suojatakseen itseään. Hän ehkä kokee ilmastoahdistusta ja aihe on sen verran vaikea, ettei hän halua ottaa sitä puheeksi isossa ryhmässä.

 

[mitorron]

Up

1

::

Kieltäminen tai käsittelemättä jättäminen on defenssi, jolla voi suojata psyykeä ja siten päästä tasapainoon vaikeassa asiassa. Nuorella voi olla kielteisiä tunteita, joita hän pyrkii säätelemään kieltämisellä tai välinpitättömyydellä. Sama päte raivostuneeseen aikuiseen. Tarpeina voisi olla turvallisuus: ei ole uhkaa, joten olen turvassa, vakaus: ei tarvitse mitään, voi jatkaa, kuten ennenkin, toisaalta nuorella voi olla halu kuulua ryhmään, jos oma viiteryhmä on välinpitämätön ilmastonmuutoksen suhteen, nuori voi toimia samoin, koska haluaa kuulua ryhmään ja olla samanlainen kuin muut.

 

Rakentavia tapoja voisi olla nuoren aktiivinen kuuntelu, pienemmissä ryhmissä juttelu, erilaisten näkökulmien esiintuominen, tarpeiden ja tunteiden selvittäminen, yhteistyöhön pyrkiminen.

[Maria Runonen]

Up

0

::

z

[kuikka]

Up

1

::

Eriyttämisen haaste

Opettajan tarve on saada opetettua ops:n vaatimat asiat. Opettajan tarve on saada aikaan keskustelua ilmastonmuutoksesta luokassa. Opettajan tunne on turhautunut, kun oppilas käyttäytyy opetuksen jälkeen huonosti.

Oppilaalla voi olla myös turhautumisen tunne. Ympäristöasiat voivat olla hänelle helppoja ja perusopetus joka keskittyy perusasioihin ei kiinnosta häntä, se on liian tuttua. Oppilaan tarve on tulla huomioiduksi ja kuulua ryhmään sekä oppia asia jotta menestyy hyvin kokeesta.

Juttelisin oppilaan kanssa kahden kesken asiasta. Kysyisin mitä oppilaalle kuuluu ja miksi oppilas käyttäytyy huonosti. Pyytäisin häntä näyttämään tunnemittarilla mikä tunne hänellä on nyt juuri. Juttelisimme tunteesta miltä se tuntuu ja mistä se voisi johtua. Miettisimme mikä voisi auttaa, että olo olisi parempi. Oppilas voisi sanoa itse, että on perehtynyt aiheeseen jo aiemmin ja on siksi niin turhautunut. Hänelle voisi antaa eriyttävän haastavan tehtäviä, esim. jonkin tutkimustehtävän johon hän voisi kaverinsa kanssa etsiä tietoa ja myöhemmin esittää sen koko luokalle.

[kirsi.sadeluoto]

Up

1

::

dialogisuus.joskus voi auttaa pieni videopätkä. Tietämättömyys. rohkeuden puute.

[kirsi.sadeluoto]

Up

1

::

videopätkä auttaa aina ja jos mahdollista tietovisa

[Punahilkkanen]

Up

1

::

Turhautuneisuus voi olla molemminpuolista. Opettajan tarve tulla kuulluksi asian suhteen ei täyty ja aihe ei joko kiinnosta nuorta, ei ole ajankohtainen hänelle tai hänen omat tietonsa aiheesta ovat jo hyvät ja hän kokee aiheen siksi turhauttavaksi. Jos nuori kokee ilmastoahdistusta aiheesta, hän voi vältellä aiheesta puhumista. Toisaalta aihe voikin kiinnostaa nuorta kovastikin, mutta keskustelu siitä opettajan kanssa ei tunnu luontevalta. Olisiko jotain muuta tapaa selvittää, onko aiheesta opittu jäänyt mieleen? Kahoot yms?

Vuorovaikutustilanteessa on tärkeää kuunnella nuorta aidosti ja tasavertaisesti, syyllistämättä.

 

[Marjo Piira]

Up

1

::

Oppilaan keskittyminen saattaa olla suuntautunut toisaalle, muihin asioihin ja siksi osoittaa olevansa välinpitämätön aiheen suhteen. Tarve esimerkiksi voi olla tulla hyväksytyksi omassa yhteisössä, johon ilmastonmuutoksesta keskusteleminen ei olennaisesti kuulu. Opettaja voi olla turhautunut valmisteltuaan aiheen omille oppilailleen ja huomattuaan ettei hän tule ymmärretyksi tai kuulluksi, tai huomaa esimerkiksi että nuoren asenne heijastelee jotain tämän ympärillä olevasta kulttuurista.

[Eija Suvanto]

Up

1

::

Tässä jo hyviä vastauksia.

[Katrivuori]

Up

1

::

Nuori voi kokea epävarmuuttaa ilmasto asioista sillä tietoa siitä on niin monenlaista, Myöskin kotona kasvatus vaikuttaa siihen miten nuori suhtautuu ilmasto opetukseen. Mikäli asiasta ei ole ennen puhuttu koulussa ja kotona, voi oman mielipiteen ja kannan luominen viedä aikaa ja siksi oppilas ei halua osallitua keskuteluun asiasta.

Opettaja olisi voinut antaa aiheen mietittäväksi vaikka ennen oppituntia ja antaa vaikka pienen video pätkän katsottavaksi ilmastoaiheesta. sen olisi voinut katsoa vaikka vanhempien kanssa ja keskutella siitä kotona ensin. Ryhmätyö tunnilla ilmastoaiheen omista mietteistä olisi ollut ehkä helpompi kuin  yksittäisenä oppilaanan siihen kommentointi.

Ilmastoaihe on niin laaja kokonaisuus että oman mieliputeen luominen saattaa viedä aikaa, ihan kaikilta.  ja mielipide saattaa muuttuakkin kun tietoa tulee taas lisää.

[NinavG]

Up

0

::

…

[Sari]

Up

1

::

Aiemmissa vastauksissa paljon hyviä näkökulmia, ei juuri lisättävää. Oletan että opettaja tuntee oppilaansa niin hyvin että osaa rakentaa tunnin opetuksen sellaiseksi että se kiinnostaa mahdollisimman monia, toiminallisuus ja osallistaminen ovat hyviä oppimisen keinoja. nuorella saattaa olla muita omasta mielestään tärkeämpiä ja ajankohtaisempia asioita mielessä, paljon on kiinni siitäkin millainen oppimisen meininki luokassa on yleisesti ja onko aihe lainkaan tuttu kotoa. jos kotiväki suhtautuu ilmastoasioihin huuhaana, on muun ympäristön haastavaa, mutta ei mahdotonta, vaikuttaa nuoren maailmankuvaan, koska jossain kohtaa kaveripiirin mielipiteet painavat enemmän kuin vanhempien.

[PaulaB]

Up

1

::

Opettaja: esim turhautunut  —-> tarve vuorovaikutukseen, kunnioitukseen, infoamiseen…

Oppilas: esim merkitsemättämyys —-> tarve (kulutus/kaveripiiri)osallisuuteen, (valinnan)vapauteen, helppouteen

Vanhempi: esim suuttumus —–> tarve huolenpitoon, luottamukseen, suojelemiseen

…Omat olettamukset siitä miksi “toinen toimii näin” voivat olla vaikea “karistaa”.

Kaikilla varmaan tarve tulla ymmärretyksi, vaikka ei osaisi sanottaa sitä.

[Vasaratar]

Up

0

::

Oppilas saattaa kokea etteivät asiat koske häntä tai että häneltä kielletään nyt kivat jutut, esimerkiksi shoppailu, bensamopolla ajelu tai makkaransyönti. Voi myös olla, että hän on jo käynyt asian läpi esimerkiksi alakoulussa tai muilla tunneilla. Myös ilmastoahdistus voi vaivata, mikä aiheuttaa asian kieltämistä.

Huoltaja saattaa kuulua voimakasta yhteenkuuluvuutta tiettyyn poliittiseen agendaan ja toimia ideologian mukaisesti. Hän kokee velvollisuutensa olevan vaikuttaa asioihin tällä tavalla. Varmasti myös pelkää monia asioita, kuten lapsensa aivopesua tai salaliittoteorioita.  Voi myös kokea vihaa (varsinkin naisopettajaa kohtaan). Joku saattaa kokea pienen ihmisen voimattomuutta monimutkaisen asian edessä ja defenssi on silloin toimia hyökkääväästi.

Opettaja saattaa kokea turhautumista, kun oppilas ei reagoi opetukseen. Hän voi myös kokea ilmastoahdistusta, mutta ei välttämättä.

Rakentavuus lähtee siitä, ettei edes yritä saada toista kuuntelemaan omaa juttuaan jankuttamalla. Jos on mahdollista, voi sanoa, että ymmärrän sinun olevan välinpitämätön/vihainen mutta en nyt ihan ymmärrä että miksi. Haluatko selittää minulle miksi toimin mielestäsi nyt sinua loukkaavasti, kun puhun ilmastonmuutoksesta.

[Elleve]

Up

0

::

Nuori saattaa esittää välinpitämätöntä, koska on oikeasti ahdistunut ja kokee että ei halua kuulla asiasta enempää. Voi olla myös että kotoa on ns. välinpitämätön asenne ilmastonmuutosta kohtaan eikä nuori ole vielä muuten kiinnostunut asiasta. Nuorella saattaa olla tunteena turhautuneisuus ja ahdistus esim. siitä mistä joutuu luopumaan.

Myös opettaja saattaa kokea turahustumista, mutta eri syystä kuin oppilas. Opettajalla on tarve tulla kuulluksi ja saada oppilas oppimaan.

Aihetta voisi käsitellä esimerkiksi pienryhmissä. Oppilaat voisivat myös kirjoittaa ajatuksensa lapuille nimettöminä jotka opettja käy yhtenäisesti läpi ja keskustelee. Näin ei kukaan ei tule “leimatuksi” kavereiden keskuudessa.

 

 

 

[JaninaA]

Up

0

::

Edellä mainioita vastauksia ja näkökulmia aiheeseen. Lisäisin vielä sen, että joku nuori voi kokea, että asia ei kuulu hänelle tai ei kosketa häntä. Tällöin tunne on ulkopuolisuus. Tätä lähestyisin jatkamalla opettamista siitä miten jokainen on osa tämän pallon elämää ja jokaisella meillä on mahdollisuus omilla toimillamme vaikuttaa. Ehkä jotkut hieman yllättävät ja erikoiset knoppitiedot siitä miten luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen voisi saada oppilaan tuumailemaan.

[Jaana]

Up

0

::

Nuoren tunne voisi olla ahdistus, välinpitämättömyys, uhma yms.  kavereiden tai vanhempien mielipiteiden vaikutus varmaan suuri.

Opettajan tunne riittämättömyys, suuttumus, ymmärtämättömyys. Ei välttämättä pysty olemaan rauhallinen tilanteessa ja se lisää nuoren kapinointia.

vanhemmalla suuttumus. Ei itse ole kiinnostunut ympäristöasioista

Rakentavia toimia voisi olla oppilaiden luontosuhteen syventäminen, vierailut kierrätyskeskuksiin, videoiden katselu ja ryhmätyöt

[Julkaisija]

Artikkelit