Kiinteistöjen sähköjärjestelmät

Sähköturvallisuuslainsäädäntö 

Sähkön käyttöön liittyy vaaroja, joten sitä on säännelty sähkön käytön yleistymisestä lähtien. Suomessa sähköturvallisuuden perusvaatimukset löytyvät sähköturvallisuuslaista (nro 1135/2016). Laki koskee sähköturvallisuuden lisäksi ns. sähkömagneettista yhteensopivuutta (electromagnetical compatibility, EMC). Sähkönkäyttöä koskeva laki ja muut viranomaissäädökset löytyvät sähköturvallisuusviranomaisen – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin– sivuilta.

http://plus.edilex.fi/tukes/fi/

Perusvaatimukset sähköturvallisuudesta löytyvät sähköturvallisuuslain 6 §:stä

Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä käyttötarkoituksensa mukaisesti niin, että: 

  1. niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; 
  2. niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; 
  3. niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. 

Jos sähkölaite tai -laitteisto ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, sitä ei saa saattaa markkinoille, luovuttaa toiselle eikä ottaa käyttöön.  

Lisäsäädöksiä on annettu valtioneuvoston asetuksina (säädösnumerot 1434/2016 – 1437/2016), jotka koskevat sähkölaitteistoja (sähköasennusten turvallisuutta), sähkötyötä ja käyttötyötä, sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuudesta sekä sähkölaitteiden turvallisuutta.

Sähköjärjestelmät, laitteet 

Kiinteistöt liittyvät jakeluverkon haltijan pienjännite- tai keskijänniteverkkoon. Kiinteistöjen pienjänniteverkko (400/230V) toimittaa sähkön kiinteistön laitteille ja järjestelmille sekä kiinteistössä oleville kuluttajille.

Pienjänniteverkon sähkölaitteita ja –järjestelmiä ovat: 

  • Liittymisjohto 
  • Sähköpää- ja kiinteistökeskus 
  • Pääjohto 
  • Nousukeskus 
  • Monimittarikeskus ja energian mittaus 
  • Nousujohto
  • Ryhmäkeskus (tai mittarikeskus) 
  • Valaistus- ja voimaryhmäjohto 
  • Liesirasiat, pistorasiat, valopisteet ja –katkaisijat yms. sähkölaitteet 

Kiinteistössä on aina vähintään pääkeskus, joka muodostaa kiinteistön koko sähköverkon solmupisteen. Siihen tuleva liittymisjohto yhdistää kiinteistön sähköverkon osaksi yleistä sähkönjakeluverkkoa. Pääkeskuksen lisäksi kiinteistössä voi olla useita mittaus-, jako- ja ryhmäkeskuksia. Sähköverkko on yleensä puumainen ja jokaiselle keskuksella on oma jakelualueensa.

Pääsulakkeet  
Pääsulakkeet toimivat kiinteistön liittymisjohdon ylikuormitussuojina. Pääsulakkeet määräävät sen tehon, mikä kiinteistöllä voi olla yhtä aikaa, kun se on kytkettynä sähköverkkoon. Pääsulakkeiden koko määrittää yleensä sähkönliittymän liittymismaksun. Myös osassa sähkötariffeja perusmaksu määräytyy pääsulakekoon mukaan. 

Pääkytkin  
Pääkytkimen avulla koko kiinteistön sähköverkko voidaan irtikytkeä sähköverkosta esimerkiksi hätätilanteissa. Kiinteistön sähköverkossa yleensä pääkytkimen lisäksi muita kytkimiä, joilla osa sähköverkosta saadaan tarvittaessa erotettua jännitteettömäksi. 

Mittaus 
Kiinteistössä on vähintään yksi tai mahdollisesti useampia verkkoyhtiön energiamittauksia. Kiinteistön jokaiselle sähkön käyttäjälle (esim. kerros- ja rivitalot), on oma mittari joko pääkeskuksen yhteydessä tai erillisissä mittauskeskuksissa. 

Suojalaitteet 
Keskuksessa sijaitsee yleensä myös sulakkeet, joita käytetään siitä lähtevien johtojen suojana. 

Suojia voi olla myös sulakkeiden lisäksi:  
– johdonsuojakatkaisijoita 
– katkaisijoita 

Sähköjärjestelmät ja niiden kunnossapito 

Sähkölaitteistojen kunnossapidolla ja kunnon valvonnalla sekä niitä täydentävillä määräaikaistarkastuksilla pyritään varmistamaan laitteiston turvallinen ja häiriötön toiminta. Sähkölaitteiston käytössä ja huollossa on noudatettava sähköturvallisuuslakia (1135/2016) sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Kiinteistön sähköasennukset vaativat huoltoa ja kunnossapitoa, kuten muukin kiinteistötekniikka. Asennusten ja laitteiden kuntoa ja turvallisuutta on jatkuvasti tarkkailtava ja havaitut viat ja puutteet on korjautettava riittävän nopeasti. 

Sähköjärjestelmät, määräaikaistarkastukset 

Sähköasennusten kunnossapitoa koskevat myös sitä täydentävät lakisääteiset määräaikaistarkastukset. Määräaikaistarkistukset varmistavat osaltaan asennusten turvallisuuden ja osoittaa mahdolliset kunnossapidon puutteet.  Määräaikaistarkistusten laiminlyönti ja kunnossapidon puute voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sähköiskuja tai tulipaloja. Lisäksi kunnossapidon ja määräaikaistarkastuksen laiminlyönti voivat vahingon sattuessa vaikuttaa vakuutuskorvauksiin.

Sähkötyöt ja –urakointi 

Sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt, joilla on tarvittava koulutus ja kokemus sähkötöistä. Tukesin rekisteristä voi tarkistaa kenellä on oikeus tehdä sähkötöitä. Rekisterissä on sekä yrityksiä että henkilöitä. Lisäksi sähkötöitä tekevä yritys tarvitse sähkötöiden johtajan, jolla on tarvittava pätevyystodistus.

Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset  

Sähkötöiden tekijän pitää tarkastaa asennukset ennen käyttöönottoa. Tarkastuksen avulla varmistetaan asennusten sähköturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus.

Käyttöönottotarkastus 

Ennen kuin sähköasennuskokonaisuus tai asennuskokonaisuuden osa otetaan käyttöön, pitää asennuksille tehdä käyttöönottotarkastus ja käyttöönottotarkastuksesta pöytäkirja. 

Käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö. Käyttöönottotarkastukseen sisältyy silmämääräinen tarkastus ja erilaisia mittauksia ja testauksia. Asennustyön edetessä on suoritettava aistinvaraista tarkastusta, jotta varmistutaan asennusten turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta myös rakenteiden sisään jäävältä osalta.

Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset Käyttöönottotarkastuspöytäkirjalle ei ole säädetty määrämuotoa, mutta pöytäkirjasta on käytävä ilmi seuraavat asiat:

  • kohteen yksilöintitiedot: mitä on tehty ja missä 
  • sähkölaitteiston rakentajan ja sähkötöiden johtajan nimi ja yhteystiedot 
  • selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräystenmukaisuudesta 
  • sovelletut standardit 
  • yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä 
  • tarkastusten ja testausten tulokset 
  • tarkastuksen tekijän allekirjoitus
  • Käyttöönottotarkastuspöytäkirja luovutetaan sähkötyön tilaajalle. 
  • Vähäisiksi katsottavista töistä, kuten yksittäisen asennuskalusteen vaihdosta tai lisäyksestä, ei edellytetä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa. Tarkastustulokset on kuitenkin tarvittaessa luovutettava tilaajalle. 
  • Esimerkkikuva pöytäkirjasta 

Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset 

Varmennustarkastus 

Paritaloa suurempien asuinrakennusten sähkölaitteistoille ja muille pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistoille pitää käyttöönottotarkastuksen lisäksi teettää varmennustarkastus. Muutostöissä tavallisimpana rajana on ylivirtasuojaltaan yli 35A työalue. Varmennustarkastuksen teettäminen on sähkötöiden tekijän vastuulla. Tarkastuspalveluita tarjoavat valtuutetut tarkastajat ja tarkastuslaitokset. Varmennustarkastuksessa todetaan käyttöönottotarkastuksen asianmukaisuus ja varmistetaan pistokoeluontoisesti asennusten turvallisuus. Tarkastuksen tekijä laatii tarkastuksesta tarkastustodistuksen ja kiinnittää tarkastustarran pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan. Kohteen haltijan on säilytettävä tarkastustodistus vähintään kymmenen vuotta. 

Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä ovat: 

  • yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko  
  • sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto  
  • sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli “sokeripalalla”  
  • kiinteässä asennuksessa “sokeripalan” korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto (ei valaisinpistorasian asennus tai vaihto)
  • harrastustoimintana tehtävä sähkölaitteiden kokoonpano esim. elektroniikan rakennussarjasta ja tällaisen laitteen korjaaminen
  • omakotitalon antennin asentaminen 
  • sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen, esim. pesukoneen letkun vaihto, edellyttäen että laitteen kosketus- ja vesisuojaus eivät muutu 
  • luotettavasti ja kokonaan jännitteettömiksi tehtyjen sähköasennusten purku.

Sähköjärjestelmät, sähköpalon aiheuttajia 

Huono liitos sähkölaitteissa tai -laitteistossa tarkoittaa, että sähkövirran kulussa on jokin ongelma. Huonossa liitoksessa johdin tai johtimet on kiinnitetty joko liian löysästi tai liian kireälle. Kummassakaan tapauksessa virta ei kulje suunnitellusti. Siitä seuraa liitosten lämpeneminen. Sähkölaitteeseen tai -laitteistoon joutunut vieras esine, pöly tai kosteus voivat osaltaan edesauttaa kipinöinnin ja valokaaren syntymistä. 

Sähkölaitteen turvallisuuden perusta on käyttöohjeen noudattaminen laitetta käytettäessä. Oikealla käytöllä varmistetaan se, että laitteesta ei saada sähköiskua, eikä se aiheuta tulipaloa. Varastoissa ja erilaisissa työskentelytiloissa olevien sähkölaitteiden ja -laitteistojen osien kuntoa ja puhtautta kannattaa seurata aistinvaraisesti. Tummentumat laitteessa, oudot hajut ja äänet saattavat olla oireita alkavista ongelmista. Laitteiston kuntoa tulee seurata ja tarvittavat huoltotoimenpiteet tulee teettää sähköalan ammattilaisella. Vaikka kiinteistön sähkölaitteistolle ei olisikaan velvollisuutta teettää määräaikaistarkastuksia, turvallisuutta voi aina lisätä vapaaehtoisilla tarkastuksilla.  

Sähköjärjestelmät, lämpökamerakuvaus 

Lämpökuvaus parantaa sähkökeskusten paloturvallisuutta. Sähkö on suurin yksittäinen syy palovahinkoihin Suomessa. Merkittävä osa sähköpaloista saa alkunsa sähköisten liitosten vikaantumisesta verkon solmukohdissa, erityisesti jakokeskuksissa. 

Palo uhkaa aina omaisuutta ja varsinkin taloyhtiöissä pahimmillaan myös useiden asukkaiden turvallisuutta. Sähkölaitteiston haltijan on sähköturvallisuuslain mukaan huolehdittava laitteiden kunnosta. Huolehtiminen tarkoittaa käytännössä kunnossapito- ja määräaikaistarkastuksia sekä huolto- ja kunnossapito-ohjeiden noudattamista. Tukesin teettämän tutkimuksen mukaan yksi parhaista keinoista sähköturvallisuuden varmistamiseksi on sähkökeskuksen lämpökuvaus.

Sähkökeskusten lämpökuvauksen hyödyt: 

  • Sähköpaloriskin madaltuminen 
  • Käyttökatkoilta välttyminen 
  • Tarkkaa tietoa huoltotarpeista
  • Nopeus ja tehokkuus 
  • Lämpökuvaus raportoidaan tarkasti 

Lämpökuvauksen raporttiin kirjataan selkeät tiedot mahdollisista toimenpiteitä vaativista kohteista. Jokaisen lämpökuvan yhteyteen liitetään perusteelliset tiedot kuvatusta kohteesta, havainnoista ja suositeltavista toimenpiteistä. 

Tyypillisiä kuvauksissa havaittuja vikoja sähköasennuksissa ovat: 

  • löysät liitokset ja asennusvirheet 
  • kuluminen 
  • pöly ja lika 
  • vino- ja ylikuormat. 

Linkkejä