Hiilijalanjälki, kompensointi ja hiilineutraalius
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki mittaa ihmisen, organisaation, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa, eli kuinka paljon ihminen, organisaatio, tuote tai palvelu tuottaa ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasuja elinkaarensa aikana. Tätä voidaan kutsua myös nimellä ilmastojalanjälki.
Hiilijalanjäljen koko ilmoitetaan grammoissa, kilogrammoissa tai tonneissa. Eri kasvihuonekaasut lämmittävät ilmasto eri vahvuudella. Kaikkia kaasuja verrataan hiilidioksidiin. Hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv. tai CO2e).
Jokaisen on tärkeä tiedostaa, mistä oma hiilijalanjälki koostuu. Sen jälkeen voi arvioida, mitä itse voisi tehdä toisin hiilijalanjälkeä pienentääkseen. Yrityksillä ja valtioilla on oma vastuunsa, mutta kuluttaja voi tehdä paljon pienillä elämäntapamuutoksilla.
Hiilineutraalius
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ihminen tai yritys ei toiminnallaan kiihdytä ilmastonmuutosta. Hiilineutraaliksi kutsutaan tilannetta, jossa kaikki ihmistoiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt pystytään sitomaan ilmakehästä. Hiilineutraalius ei siis tarkoita, ettei päästöjä tuotettaisi lainkaan, vaan että ilmakehästä poistetaan yhtä paljon hiiltä, kuin sinne päästetään. Näin tilanne on plus-miinus-nolla eikä hiilen määrä ilmakehässä kasva.
Hiilinielu
Miten hiiltä voi sitten sitoa pois ilmakehästä? Mekanismeja tai ekosysteemejä, jotka keräävät ja varastoivat itseensä hiilidioksidia, kutsutaan hiilinieluiksi. Tärkeimmät hiilinielut eli hiilen sitojat ovat meret ja metsät, joiden kummankin on arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Hiiltä on paljon varastoituna myös maaperään. Esimerkiksi suomalaisissa metsissä hiiltä on varastoituna paljon enemmän maaperässä kuin itse puissa!
Sekä meret että metsät sitovat ja varastoivat paljon hiiltä.
Päästöjen vähentäminen
Yritykset voivat saavuttaa hiilineutraaliuden vähentämällä päästöjään. Tärkein keino hiilineutraaliuden saavuttamiselle päästöjen alentamiseksi ovat yrityksen omat energiatehokkuuteen tähtäävät toimet. Jos omat keinot eivät riitä nollatulokseen pääsemiseksi, on mahdollista kompensoida sellaiset päästöt, joita ei voida muilla keinoin vähentää.
Päästökompensointi
Kompensointi on keino kantaa vastuuta sellaisista päästöistä, joita ei voi välttää. Sekä yksilöt että yritykset voivat kompensoida hiilijalanjälkensä. Käytännössä kompensointi tarkoittaa, että yksilö tai yritys maksaa sitä, että hiilipäästöjä vähennetään toisaalla esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energianlähteisiin, vähähiilisiin teknologioihin tai vaikka uudelleenmetsitysprojektiin. Kompensointi ei kuitenkaan oikeuta päästöjen aiheuttamista, vaan se on keino hyvittää päästöt, joita ei voida välttää.
Case: Compensate
suomalainen Compensate myy hiilikompensaatiota. Compensate Operations Oy on voittoa tavoittelematon säätiö, joka torjuu ilmastonmuutosta tarjoamalla yrityksille ja yksilöille keinoja hyvittää arjessa syntyviä päästöjä kompensoimalla.
Vastuullinen päästökompensointi
Vastuullinen kompensointi perustuu seuraavalle periaatteelle: ensisijaisesti päästöjen aiheuttamista pitää välttää, seuraavaksi välttämättömät päästöt tulee minimoida ja lopuksi vain jäljelle jäävä osuus välttämättömistä päästöistä kompensoidaan. Vastuullisesti tehtynä kompensointi on tärkeä työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Päästöjä tulee ensisijaisesti vähentää niin paljon kuin se on mahdollista ja kompensoida vasta sitten jäljelle jäävät päästöt.
Hiilineutraaliutta voidaan tavoitella jonkin tuotteen tai palvelun, yrityksen, kunnan tai valtion näkökulmasta. Hiilijalanjäljen laskeminen on ensimmäinen askel. Vasta sen jälkeen on mahdollista laatia suunnitelma päästöjen vähentämiseksi.